Lasten lyhytterapia

Muksuopin avulla lapsemme ongelma muutettiin taidoksi, jota hän harjoitteli. Välillä tuli unohduksia, mutta kannustamalla saimme taidon opittua ja sitten olivat juhlat. Tapa voittaa ongelma oli lapsellemme mielekäs tapa, emmekä olisi uskoneet, että miten hän innostuisi asiasta.”

 

 

Lapsen haastava käyttäytyminen

Lapsen haastava käyttäytyminen voi olla vaikeuksia keskittymisessä, tunnesäätelyssä, vaatteiden pukemisessa, ruutuajan käytössä sekä sosiaalisissa suhteissa. Syitä on monenlaisia. Lapsella voi olla neurologisia haasteita, psyykkisiä tai sosiaalisia haasteita. Ratkaiskukeskeisessä ajettelussa ei niinkään käytetä energiaa ongelmien syihin ja niiden korjaamiseen vaan etsitään keinoja kohdata haastavaa käyttäytymistä, etsitään voimavaroja, uusia taitoja ja ennenkaikkea tehdään muutosta näkyväksi kannustavassa ilmapiirissä. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahvuusperustaista eikä niinkään heikkousperusteista. Me kaikki kyllä tiedämme, missä olemme heikkoja, missä olemme epäonnistuneet ja mistä koemme häpeää.

Autan lapsia selättämään psyykkisiä, sosiaalisia ja neurologisia haasteita mm. seuraavaksi kuvatulla menetelmällä.

 

Muksuoppi – yksi mahdollinen ratkaisu lapsen haastavaan käytökseen

Onko ryhmäsi tai perheesi lapsella tai lapsiryhmälläsi ongelma, josta haluaisit päästä eroon? Oletko jo kenties mielestäsi kokeillut kaikkea saadaksesi muutosta käytökseen?
 
Mikä on Muksuoppi menetelmänä? 
 
Se on:
 
🔸️ Hauska ja mielekäs tapa selättää lapsen sosiaalisia ongelmia
🔸️ Ongelman sijaan keskitytään taitoon ja saadaan lapsi innostumaan uuden taidon harjoittelusta ja sillä selätetään ongelma siihen keskittymättä.
🔸️ Voidaan soveltaa yksittäisen lapsen käytösongelmien lisäksi lapsiryhmiin.
🔸️ Voidaan soveltaa kaiken ikäisiin, mutta etenkin alakouluikäisille erittäin toimiva menetelmä.
 
Muksuoppi on ratkaisukeskeinen lähestymistapa lasten ongelmiin. Siinä ongelman sijaan keskitytään uuden taidon opetteluun. Ongelma muutetaan taidoksi. Menetelmä on Ben Furmanin ja kollegoiden Lyhytterapiainstituutissa kehittämä ja sitä käytetään maailmanlaajuisesti useassa maassa.
 
Menetelmä perustuu siihen ajatukseen, että lapsista on luontaisesti kiinnostavaa oppia uusia taitoja. He mielellään kertovat, mitä jo osaavat ja tätä kautta saadaan heidät myös miettimään taitoa, jolla ongelma voitaisiin ratkaista. Menetelmä perustuu taidon harjoitteluun yhdessä kannustajien eli tukijoukon tukiessa.
 
Muksuoppi pitää sisällään 15 askelta, joihin voit käydä tutustumassa mm.  Agape-valmennuksen Instagramissa.
Askeleet löytyvät tilin Muksuoppi-kohokohdasta.
 
Lapsi voi myös opettaa taitoaan muille lapsille ja näin jakaa osaamistaan ja auttaa muita lapsia voittamaan samoja ongelmia.
 
Voit myös käydä tutustumassa Muksuoppiin sen omilla kotisivuilla
 
 
Mika Tenetz

Mika Tenetz

Muksuoppiohjaaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

 

Olen sertifoitu Muksuoppiohjaaja.

 

Muksuoppiin tutustuin osana terapeuttiopintojani. Innostuin lukemaan Ben Furmanin ”Muksuopin lumous” -kirjan ja sen tapausukuvaukset saivat minut innostumaan lisää. Lapset perinteisesti tykkäävät esitellä sitä mitä he osaavat. Heille on luontaista esitellä taitojaan aikuisille, etenkin vanhemmille. ”Kato iskä, kun mä hyppään!” Polkupyörätemput pitää näyttää kylään tulleelle sukulaiselle ja vieraille esitellään kaikki Legot ja leikkikalut sekä miten niitä osataan käyttää.

Muksuopissa tätä taitojen oppimista ja näyttämistä käytetään hyväksi. Lapsi innostetaan miettimään, että mikä olisi se taito, jonka hän voisi opetella, ettei ongelma enää hallitsisi häntä eikä olisi haitaksi tai jopa vaaraksi hänelle tai hänen lähipiirilleen. On helpompaa tehdä jotain toisin oppimalla uusi taito kuin vain lopettaa ongelmakäyttäytyminen. Tämän tietää jokainen aikuinen, joka on yrittänyt lopettaa jonkin omasta tai muiden mielestä haitallisen elämäntavan. On helpompi tehdä jotain toisin tai ihan kokonaan uuden tavan kautta. Lisäksi tätä uutta tapaa tai taitoa voidaan myös seurata. Ei minkään tekemistä on vaikeampi mitata ja todentaa, miten siinä on edistytty.

Muksuoppi alkaa aina lapsen ja lähiyhteisön tapaamisesta. Ensimmäisellä tapaamisella keskustellaan toki asiasta, joka pitäisi muuttua, mutta enemmän siitä, että minkä taidon lapsi voisi opetella. Kun lapsi on saatu innostumaan taidon opettelusta, niin taito nimetään ja lähdetään etenemään 15 askeleen mukaan. Taidon opettelua seurataan välitapaamisilla sopivin väliajoin ja tämäkin sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa.

Muksuopin käytössä olen varsin alkumatkalla, mutta olen innostunut käyttämään sitä. Ota siis ihmeessä yhteyttä, mikäli lähipiirissäsi olevan lapsen käytös tai toiminta aiheuttaa huolta. Kyseessä voi olla myös lapsiryhmä tai koululuokka.